KT: Through the Wonderland (IIIIII)

Hi you guys ! Nyt on vierähtänyt viikko siitä kun viimeksi ilmestyi uusi osa tähän tarinaan, siitä pahoitteluni. Nyt kumminkin saatte viimeisen osan Through the Wonderlandiin, jonka melkein jokainen kuva piti muokata... joka onkin syy miksi tämän osan julkaisemisessa meni näin kauan. Lähden huomenna rippi leirille, joka kestää viikon. Eli taas kerran saatte odottaa seuraavaa postausta sellaisen mukavan viikon tai enemmän xd. Sori !

***
Puhua
Huutaa
Ajatella
*Tehdä*

***

Kuningatar: Viimeisiä sanoja ?

Kara: En... en... ole Liis-...

Kuningatar: Lopeta tuo ! Luuletko että olen noin typerä ! En ole !

Kuningatar: Etkö mieluummin haluaisi kuulla miksi olet täällä ? Miksi et ole linnan porteilla ? No ?

Kara: *Hiljaisuus*

Kuningatar: Noh... minä kerron kuitenkin...

Kuningatar: Kun se jänis kävi täällä, minä arvasin, että se ei pystyisi pitämään pientä porkkanan narskuttaja suutaan kiinni. Niin varma se oli omasta mielestään.

Kuningatar: Lähetin yhden parhaimmista Korttivakoojistä sen perään. Ja näin sain kuulla kaiken mitä puhuitte, teitte tai suunnittelitte.

Kuningatar: Harmi että se jänis meni kertomaan sinulle kaiken näystäni... mutta olihan minulla hauskaa hänen perheensä... hävittämisessä.

Kara: *Kauhistunut ilme*

Kuningatar: Voi älä huoli ! En minä sinua niin raa'asti tapa...

Kuningatar: ...eikö olisi hauskaa jos minä tappaisin sinut samalla tavalla kuin ennustus kertoi sinun minut ?

Kuningatar: Minusta...

...se olisi aivan...

...hulvatonta.

Kuningatar: Hei !

Kuningatar: Päästä irti !!

Kara: En ikinä !

*Veitsi lentää Kuningattaren ja Karan kamppailessa heiltä*

Kara: Äh...

Kuningatar: Yngh...

*Molemmat kaatuvat*

Kuningatar: ??

Kuningatar: Sinä et koske siihen ! Sinä et toteuta minun näkyäni !

Kara: Ja sinä et määrää minua minun unessani !

Kara: Älä tule lähemmäs.

Kuningatar: Anna se tänne.

Kara: En !

Kuningatar: Anna se minulle nyt heti !!

Kara: En ikinä !

Kuningatar: Argh !

Kuningatar: *Melkein tajuton*

Kara: Minulla on sinulle ehdotus.

Kara: Joko minä tapan sinut ja näkysi ei toteudu oikein...

Kuningatar: *Palaa tajuihinsa* Miten niin ei "toteudu oikein"...

Kara: Hiljaa !

Kara: ...tai kuten olin sanomassa: päästät minut pois täältä, ja oikea Liisa voi hoitaa tämän.

Kuningatar: *Pitkä hiljaisuus* ...Voi luoja. Jos olisit Liisa sinä olisit jo... näkyni kertoi...

Kuningatar: *Toinen pitkä hiljaisuus* ...olisit jo tappanut minut.

Kuningatar: Entä jos en suostu ?

Kara: Kerroin juuri. Kuolet etkä ikinä tapaa sitä Liisaa.

Kuningatar: Hyvä on...

Kara: *Päästää irti*

Kara: Oletko tosissasi ?

Kuningatar: Olen olen ! Ei kai minulla ole muutakaan vaihtoehtoa. Minä varmistan ettet enään ikinä astu jalallasikaan...

Kuningatar: ...maailmaani.

Kara: Aaaah !

En tunne jalkojani, en käsivarsiani...

...en tunne kasvojani tai veistä kädessäni...

Minä katoan.

***

?: Herätys.

Kara: ??

?: Vihdoinkin ! Löysin sinut hortoilemassa ulkona unissasi ja toin sinut tänne... olen muuten Felix.

Kara: *Nousee nopeasti istumaan*

Felix: Eh... mene takaisin nukkumaan vaan. Herätin sut koska huusit unissasi.

Felix: Mä meen nyt tuonne... täytyy purkaa tavarat...

Felix: Moikka.

Kara: Hmmmh...

Kara: Kaikki siis oli vain unta. Luojan kiitos.

Kara: Hetkinen...

Kara: Oh !

Kara: Tämähän on... eikai...

Kara: Eih !

Kara: Eihän se voinut olla unta... voi ei.

***

Toisaalla...

Voih... saapuuko Liisa ikinä. Miksi päästin sen tytön menemään niin helposti... hänestä olisi voinut olla vielä hyötyä...

Noh... ei voi enään mitään... täytyy vain odottaa oikeaa Liisaa...

...ja kyllähän minä jaksan odottaa.

THE END

***

Kiitos suuresti kaikille lukijoille :). Nyt hyvästit viikoksi !